torstai 3. elokuuta 2017

Uudelleenaloitus

Lupasin itselleni, parisen vuotta epätietoisuuden ja epämääräisyyden vallitessa, että loppukesästä 2017 tapahtuu uusi alku. Restart. Reboot. Reset. Millä nimellä sitä nyt halutaankin kutsua.

Sen verran työterveyshuollon sisaresta oli hyötyä, että tajusin, että diabetes on SAIRAUS. Ei kovin hyvä asia. Tokihan tämän tiesin jollakin tasolla aiemminkin, mutta kaikkien tapaamieni lääkäreiden suhtautuminen oli "no mjoo". Enhän minä toki varmaan mikään terminaalivaiheen kakkostyypin diabeetikolta näytä, jolta on näkö mennyt ja jolta ollaan jalkaa kohta amputoimassa...Mutta en minä sellaiseen jamaan asti toki halua päätyä.

Keväällä verikokeessa paastoverensokeri oli 6.9 - ja sisar kertoi silmät teelautasen kokoisena että SEISKA ON DIABEETES!! Siitä minäkin tajusin - että vaikka itse ja muutama lääkäri asian rennosti ottaisivatkin - niin kaikki eivät ota. Jos meinaan töihin päästä ja näistä työterveyshuoltojen kipusiskojen auschwitz-työkelpoisuus syyneistä selvitä, on paras ryhdistäytyä. Kiitos tuosta herätyksestä sisar X:lle.

En vain keväällä kaiken kiiren keskellä kyennyt tekemään mitään ja nyt kun tässä on restarttia tehty muutama päivä, niin helvetin hyvä etten edes yrittänyt! Jos joku muu on samassa tilanteessa kuin minä, niin suosittelen kyllä lomalla näiden elämäntapamuutosten aloittamisia tai ainakin niin, että on seesteisempi hetki töissä ja kotirintamalla.

Pitää tajuta, että minulla on SAIRAUS....siinäpä sitä oli makusteltavaa. Diabetes 2 on sairaus. Tätä makustelin kesällä. Okei, jos minulla on kerran sairaus, miten sitä HOIDETAAN? No, sitä voi hoitaa lääkkeillä - tai ruokavaliolla. Lääkkeistä ei sen enempää, jokainen voi miettiä onko hauskaa vetää verenpainelääkettä montaa sorttia joka päivä, erilaisia diabeteslääkkeitä ja sitten vielä pistosinsuliiniä. Kaikki nuo, varsinkin insuliini, vievät diabeetikon tilastojen mukaan ennenaikaiseen hautaan. Joten hoidot eivät ole kovin toimivia. Elämänlaatu on huono, heikkenevä - ja hauta kutsuu useita ennenaikaisesti.

Ruokavaliohoidosta on olemassa virallisversio, joka ei oikein toimi eikä tuota tuloksia. Sitten on epävirallinen versio, joka aivan ilmeisesti on pelastanut jopa ihmishenkiä ennenaikaiselta kuolemalta. Asiantuntijoiden mukaan se on vaarallista. Siis se vaihtoehtoinen ruokavalio. Ilmeisesti kuolemalta ei saisi säästyä? Ainakaan, jos se merkkaa samalla myös lääketehtaiden tilipussin pienemistä, niin sehän on huono homma.

Kaiken netistä lukemani perusteella ja aiempien kokemusteni perusteella tiesin, että paastolla on tehokas vaikutus kakkostyypin diabetekseen. Käytinhän sitä kikkaa keväällä saadakseni verensokerit ojennukseen, jotta sisarellekin kelpasi.

Mutta paasto soveltuu huonosti pysyväksi hoitokeinoksi. Mitä siis pitäisi tehdä? Päättelin verkosta lukemastani, mm. amerikkalaislähteistä, ruotsalaislähteistä ja suomalaislähteistä, esim. Koltan blogista http://www.koltta.com/ ja Antti Heikkilän kirjoista, että hiilihydraattien rajoittaminen ja kropan ajaminen ketoosiin on tehokas keino pistää kakkostyypin diabetestä kuriin.

Koltta on muuten huikea tarina. Hän oli yli 200 kiloinen mies, jolla diabetes oli jo niin pitkällä, että insuliinia meni apteekin päivävarasto kerralla. Koltta ei ole tyhmä mies ja liekö hänelle jo lääkärikin varoitellut, mutta viikatemies selvästi jo kolkutteli nurkan takana. Vaikkei ikää ollutkaan miehellä paljoa. Koltan tarinan voitte lukea hänen blogistaan yllä, suosittelen. Minun tarinani on oikeastaan mitätön Kolttaan verrattuna. En paina 200 kiloa. En ole enää ihan noin nuori mieskään kuin mitä Koltta. Kuten aiemmin kirjoitin, ruokavalioni on oikeastaan ollut aika järkevää. Varmaan siinä on ollut sitten liikaa kaloreita, mutta minkäs vittu teet kun hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla on herkästi aina pikku nälkä? Samoin aivot hakevat jotain mielihyvän tunnetta ruuasta eli yösyöminen astuu herkästi kehiin. Hiilaripitoisessa ruokavaliossa on jotain sellaista, joka panee ihmisen syömään. En nimittäin karppiruualla koe samanlaista hinkua. Painoni ei kuitenkaan täysin holtittomasti räjähtänyt koskaan mutta ei se toki kontrollissa ollut.

Yösyöminen on lisäksi varmasti erittäin vahingollista insuliineille ja kehon elpymiselle. Näin uskon nykyään. Yösyöminen varmasti pahentaa insuliiniresistenssiä. Samoin liikkumattomuus. Kakkostyypin diabetes on salakavala tauti. Se tekee sohvaperunaksi, olon vetämättömäksi. Mikä tietysti vain pahentaa oloa. Lisäksi minulla tuli autonomisen hermoston vittuilua mukaan jossain vaiheessa eli kun fyysisesti rehki jotain, niin siitä vasta huono olo tuli. Luonnollisesti kukaan normaali ihminen ei pysty liikuntaa harrastamaan kun olo on kuin pieksetyllä joka yrityksen jälkeen. Kaikille ei varmasti käy näin, mutta minulle se toimi noin. Joten elämä meni aika passiiviseksi.

Päätin että nyt on tarpeeksi kokeiltu yrittää eheytyä ruokaympyräsyömisellä ja liikuntayrityksillä. Nyt yritetään karppaamalla tuloksia. Keho ketoosiin ja tuloksia ihmettelemään. Sillä tiellä nyt ollaan ja tämä lienee ensimmäinen hyvä päivä ketoosissa kun tätä kirjoittelen.

Karppauksen aloittelin sunnuntaina ja nyt on torstai. Pari ensimmäistä vuorokautta meni aika huolettoman oloisesti. Ilmeisesti glukoosia oli jemmassa enemmänkin koska en minä ainakaan mitään tuntemuksia saanut. Tiistaina oli illasta pientä heikotusta. Eilen keskiviikkona oli sitten päivällä oikeasti tukalampi ajanjakso. Lähdin käymään pyörällä kaupassa. Siitä ei meinannut tulla yhtään mitään! Kaupassa ajattelin, että varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni pyörryn tänne. Oli pakko jättää ostoskori kesken lattialle ja painella kaupasta ulos raittiiseen ilmaan. Olin ihan hikinen. Istuskelin auringossa kaupan takana aikani. Aurinko lämmitti mukavasti. Olo tuntui vähän korjaantuneen, joten lähdin takaisin kauppaan ja tein ostokset loppuun. Poljin takaisin kotiin, levähdin hetken sohvalla ja aloin laittamaan ruokaa. Vointi oli tämän jälkeen aivan mainio.

Nyt tätä kirjoitettaessa vointi on mainio, ollut aamusta lähtien. Aamupalani oli "Bullet proof tea". Idea siihen on täältä peräisin: https://blog.bulletproof.com/how-to-make-your-coffee-bulletproof-and-your-morning-too/

Bullet proof coffee vinkin taas bongasin sellaisen ruotsalaisbloggarin kuin LCHF ingenjör blogista. Itse vaan en kahvia tällä hetkellä juo, koska se nostaa hieman insuliinia. Nyt olisi tärkeä saada varmaan insuliinit alas eikä ylös. Verensokerit kyllä laskevat. En tosin tiedä mitä ne ovat kun mittarini on hukassa tällä hetkellä. Verenpaineet ovat kyllä aivan loistavat! Ne eivät ole vuosiin olleet näin hienot: 128/78. En ole vielä lopettanut verenpainelääkettä. Antaa mennä vaan, enpä minä juuri muita lääkkeitä tällä hetkellä syö ja ACE tyyppinen lääkitys on aika harmitonta kamaa.

Joku, jolle aamukahvi on tärkeä, ehkä ajattelee, että "joo ei minulle". Voin kertoa, että kyllä se minullekin aamukahvi oli - ja on varmaan vieläkin - tärkeä. Onneksi olen joskus juonut teetäkin ja minulla on erinomaisia teesortteja hyllyssä. On aitoa japanilaista vihreätä teetä, siis sellaista mitä ei kaupasta edes saa! Se on erinomaista kamaa, teaniini ym. pitoisuudet korkeat ja esim. ajatuksenjuoksuun sillä on selvä vaikutus. Se on myös lievästi piristävää, juuri sopivasti. Toisin kuin kahvi, jossa on potkua vähän liikaakin, tee piristää lempeämmin.

Itse olen ainakin huomannut näinä hermoston ylikierroksille menon aikoina - siis koko ajan on kropassa vähän sitä fiilistä, että koska mennään yli, että kahvin kanssa kannattaa olla varovainen. Aamulla yksi kuppi on ookoo, mutta koska tykkään kahvista, sitä menee herkästi kaksi mukia. Se taas on nykykunnossa minulle liikaa. Joten päätin vaihtaa teehen. Mustaan teehen, Earl Grey on suosikkini bergamotte-öljyn vuoksi. Musta tee on kuulemma diabeetikoille parempaa kuin vihreä. En nyt muista miksi. Olisikohan ollut tasaisemmat verensokerit tai jotain?

Jokatapauksessa, koska aamuisin en oikeastaan ole kovin väsynyt, niin tee toimii aivan riittävän hyvin aamujuomana. Tänään latasin siihen voinokareen ja kookosöljynokareen - siis Bullet Proof teetä. Toimii erinomaisesti aamupalana! Ei ole muuten nälkä vieläkään, mutta kaippa sitä pitää jotain syödäkkin. Kohta on puolipäivä, siis klo 12.

Mitä olen oppinut tässä uudelleenaloituksessa tähän mennessä?

  1. Ole sinnikäs. Ketoosiin pääseminen vaihtelee yksilöllisesti. Minulle se on näköjään kamala kokemus! Joillekin se on helppoa. Ilmeisesti tässä on aineenvaihdunnan erot selittävä tekijä. Joillakin maksa on toimintavalmiina ja alkaa tuottamaan ketoaineita ja sokereita nopsaan. Itselläni taitaa olla maksalta tuo kyky vähän unohduksissa, joten sitä pitää herätellä.
  2. Jos ketoosiin pääsy takkuaa ja olo menee kovin huonoksi, ota hieman sokereita. Itse join yhden kerran puoli lasillista (1 dl) appelsiinimehua. Siinä on sokereita yli 5 grammaa, siis kahden sokeripalan edestä! On ihan ookoo jelpata elimistöä muutamalla grammalla sokeria, jos maksa ei oikein ole päässyt vauhtiin vielä! Ei ketoosidieetti kaadu muutamaan grammaan, kunhan et rupea mättämään kymmeniä grammoja.
  3. Kivennäisvesiä kannattaa juoda. Jos päätä särkee, niin syynä voi olla nesteen poistuminen kropasta. Samalla lähtee osa kivennäisistä. Ketoosi toimii kuin diureetti. Uskon, että osa verenpainetta tasaavasta vaikutuksestakin perustuu tuohon diureettiefektiin, nesteitä poistavaan vaikutukseen. 
  4. RASVAA! Useimmilla ihmisillä on aivan VÄÄRÄ käsitys siitä mitä on VHH-dieetti. Moni leikkaa joko kalorit täysin eli menee hirvittävälle kalorivajeelle. Ei sekään varmasti mikään fiksu veto ole. Kalorivajeen on syytä olla sopivaa tasoa, jottei elimistö mene säästöliekille. Siis moni luulee karppaavansa kun leikkaa vain hiilarit veks. Tai sitten syö proteiinia hulluna. No, onhan sekin eräänlainen karppidieetti, Atkinsin dieetti on kait tuollainen, jossa proteiinia lisätään roimasti?
  5. Oikea karppidieetti tai kuten jenkit sanoo: LCHF - Low Carbs High Fat. Tossa se on sanottuna. Hiilarit alas, rasvat ylös! Ja se tarkoittaa ihan oikeesti sitä! Itselleni tämä oli ainakin jonkinlainen uudelleenohjelmoinnin paikka. Ei meinannut MILLÄÄN mennä kaaliin, että RASVAA, RASVAA ja RASVAA! Pihviä ja sen sellaista olis kyllä mennyt kitusiin mutta kun SE ei ole sitä RASVAA! Pihvi on puoleksi proteiinia ja toki sitäkin pitää saada, mutta jos saat liikaa protskua, niin verensokerit nousee!
  6. Mulle käänteentekevää oli ajatella asia näin: Paljon mä haluun saada ruuasta kaloreita? No sanotaan että vaikka 1800 kcal per päivä. Hyvä. No paljon mä voin syödä hiilareita? Eri lähteiden mukaan noin 25-50 grammaa per päivä. Enempää ei kestä, koska muuten menee ketoosi pois. Hyvä. Paljon mun kestää syötä proteiinia? Eri lähteiden mukaan noin 1 gramma per ihannepainokilo per päivä. Hyvä. Mun ihanne paino on 90 kg. Siis läskitön paino (mähän sanoin että olen iso mies! Semmoista Tony Halme kokoa...). Mä saan siis syödä protskua 90 grammaa päivä. Koska lihassa ym. on yleensä protskua noin 30% painosta, niin päivän lihat-kalat-broilerit-muutprotskuköntsät kestää painaa noin 90 x 3 = 270 grammaa. Siitä saan päivän proteiinit, eikös vain?

    No nyt voidaan sitten helposti laskea:

    Päivän tavoitekalorit  1800 kcal
    hiilareita 50 g   x 4  = 200 kcal
    protskuja 90 g   x 4 = 360 kcal
    ========================
    muualta saatava: 1240 kcal

    Se muualta on sitten joko rasvaa tai alkoholia. Alkoholi ei ehkä ole hyvä idea, niin rasvaa sitten. 1240 / 9  kcal/g = 138 grammaa!

    Toi on muuten huikea määrä rasvaa! Tokihan siinä proteiininlähteen mukana on tullut osa tosta päivän rasvasta mutta jotta tavoitteeseen pääsisi, niin rasvaa pitää myös IHAN SYÖMÄLLÄ SYÖDÄ! Muuten et saa 138 grammaa rasvaa koneeseen joka päivä!
  7. Miten sitä rasvaa sitten syömällä syödään? Tämä on minulla vielä opettelussa, mutta sitä voi syödä esim. tekemällä hyvin rasvaisen kastikkeen. Esimerkiksi bearnaise-kastike on aivan mainiota. On muuten hyvän makuistakin!  Samoin ruuan kanssa kannattaa olla tarjolla majoneesia. Kaupan majoneesia ei kannata ostaa, niissä on heikkolaatuiset ainesosat ja lisäksi vettä sotkettuna. Vesi vetenä ja rasva rasvana.

    Osta kaupasta kylmäpuristettua rapsiöljyä ja tee majoneesia itse. Ei se ole vaikeaa.

    Voi sitä majoneesiä oliiviöljyynkin tehdä, mutta oliiviöljyissä on usein aika voimakas maku. Kannattaa etsiä sellainen oliiviöljysortti, joka on pehmeä maultaan.

    Jos päivän aikana on syöty vaikkapa 270 grammaa rasvaista lihaa tai kalaa, niin siinä on saatu noin 108 grammaa rasvaa jo. Lautaselle tarvitsee laittaa enää reilu spruittaus vaikkapa kotitekoista bearnaise-kastiketta ja siinä on päivän rasvat. Puolet lautasesta on kasviksia. Jos jonkun mielestä tuossa ruokavaliossa on vikaa, niin johan on!

    Näillä mennään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti